Project piparkakkutalo

Launch

Isä: Hei, otin piparitaikinan sulamaan, nyt tehdään piparkakkutalo!
Lapset: Jee!
Äiti: Ostitko sellasen valmiin setin?
Isä: Ei tässä millään talopaketeilla pelata, tehdään ihan oma. Saadaan just sellanen kun halutaan.
Lapset: Jee!

Määritys

Tyttö: Mä haluun Muumitalon!
Poika: Eikun tehdään traktori!
Isä: Mä olin ajatellut että tehtäisiin linna.
Äiti: Eikö ihan tavallinen talo kävisi?
Isä: Tehdään sellainen prinsessalinna.
Tyttö: Joo!
Poika: Höh!
Isä: Sinne vois tehdä vaikka lohikäärmeenkin...
Poika: Mä en ala jos ei tuu traktoria!
Isä: No tehdään siihen pihalle traktori.
Poika: Okei!
Äiti: Kuulostaa aika hankalalta.
Isä: Älä nyt, hyvä siitä tulee.

Suunnittelu

Äiti: Pitäiskö meidän tehdä siitä pahviproto tai jotain?
Isä: Ei tää oo niin vaikeeta, ja taikinakin alkaa olla sula. Mä piirrän kaavat tähän leivinpaperille ja leikataan niiden avulla.
Lapset: Mä haluun kans piirtää!
Isä: No piirtäkää te niitä prinsessoja ja traktoreita.
Tyttö: Ja sit tähän tulee kukkia ja Muumeja.
Poika: Ei linnaan voi tulla Muumeja!
Tyttö: Kyllä voi jos tulee traktoreitakin!
Äiti: Paljonko meillä on taikinaa, riittääkö se kaikkeen?
Isä: On sitä aika paljon. Eiköhän sillä pärjätä.

Toteutus

Isä: Nyt leikataan nää kaavat ja sitten sen mukaan palat.
Lapset: Jee!
Äiti: Mä laitan uunin päälle ja alan jo kaulita tuota taikinaa.
Tyttö: Toi leikkas mun Muumipeikolta pään!
Isä: Teipataan ne palat yhteen, ihan hyvä tulee.
Tyttö: Ei ei ei, aaaaaaaaaaaa, nyt mä leikkasin vinoon!
Isä: Se on vasta se paperimalli, jonka perusteella leikataan sitä piparkakkutaikinaa. Voit korjata sen sitten kun leikkaat sitä taikinaa. Ja jos taikinan kanssa epäonnistuu, niin voi kaulita ja leikata uudelleen.
Tyttö: Okei...
Äiti: No niin, kaikille on kaulittu tänne oma taikina. Ja tässä vieressä on näitä peltejä ja leivinarkkeja, mihin voi nostaa valmiit.
Isä: Sitten otetaan näitä veitsiä millä voi leikata. Tää kaava laitetaan tällä tavalla tähän taikinan päälle, ja sitten leikataan näin, kaavan reunaa pitkin.
Poika: Joko saa syödä taikinaa?
Äiti: Jos tekisit ensin vähän niitä traktoreita.
Poika: Mutta tää on vaikeeta!
Äiti: Otanko mä sulle noita valmiita muotteja esiin, näillä voi tehdä possuja ja tähtiä ja joulukuusia...
Poika: Eikun mä haluun traktoreita!
Äiti: No jos minä autan vähän...
Tyttö: Mulla on jo näin paljon Muumeja!
Äiti: Tulipa hienoja! Laitetaanpas jo eka pelti uuniin.
Isä: Saanko mä lainata vähän taikinaa? Tää ei riitäkään koko linnaan.
Tyttö: Ota tolta!
Poika: Eikä!
Äiti: Jos molemmat antais vähän, niin saadaan hienompi linna?
Lapset: *nurinaa*
Isä: Jos mä asettelen nää nyt näin, niin varmaan riittää... Ääh, ei näitä saa tähän kaikkia mahtumaan. Saisinko mä vielä vähän taikinaa?
Poika: Mä söin jo kaiken.
Tyttö: Saat tosta vähän.
Isä: Kiitos, kulta! Kaulitaas vielä kerran... Voi hitsi, kyllä tää jää vähän vajaaksi...
Äiti: Jos yhdestä tornista tulis vähän matalampi?
Isä: Niin tässä on varmaan pakko tehdä.
Tyttö: Mikä täällä haisee?
Äiti: Hups, ekat piparit!
Poika: Onpa mustia!
Isä: No, voi noita vielä käyttää rakentamiseen.
Äiti: Ollaan tarkempana seuraavien kanssa. Laitan nyt kellon soimaan.
Isä: Nostellaan näitä paistettuja tänne lautaselle jäähtymään, niin saadaan pelti seuraaville pipareille.
Äiti: Eikö sen pellin kannattaisi antaa ensin jäähtyä?
Isä: Mitä turhia, tuupataan se samoin tein takas uuniin, niin tulee valmista nopeammin.
Tyttö: Mä koristelen tän ensin.
Äiti: Voi kulta, sen pitäisi antaa ensin jäähtyä!
Poika: *mums*
Isä: Voi ei, älä syö sitä!
Poika: Mut eikö piparit oo tarkoitettu syötäväksi?
Isä: Meidän piti rakentaa näistä linna!
Äiti: No nyt on ekat varmaan jäähtyneet tarpeeksi että voi aloittaa kokoamisen tai koristelun. Kumpi tehdään ensin?
Isä: Hyvä kysymys... Koristelut sotkeentuu helposti kootessa, mutta kootun koristelu voi olla vaikeaa...
Tyttö: Mä haluun koristella!
Isä: Entä jos tehdään niin, että koristellaan osa etukäteen? Sä voit aloittaa koristelun ja mä aloitan kokoamisen.
Äiti: Tarviitko apua?
Isä: No on tää vähän vaikeeta itekseen. Miten näistä on tullut näin vänkyröitä? Ja näähän on ihan eri pituisia keskenään!
Äiti: Ootko varma että just noiden pitää tulla yhteen tuolla tavalla? Jos joku muu sopis paremmin?
Isä: Äh, mä unohdin että näistä tulee näin paksuja, miten näistä nyt saa oikean kokosia?
Äiti: Pitäiskö leikata pala reunasta?
Isä: Nää mustuneet kyllä varmasti murtuu jos yrittää.
Poika: Mihin mun traktorit tulee?
Isä: Ootas kun saadaan tää koottua. Pidätkö tosta vähän kiinni, ettei se pääse liikkumaan kun mä liimaan tätä toista kohtaa?
Tyttö: Se on ihan vino.
Isä: Hei, eikö näitä torneja pitänyt olla neljä? Mä löydän palat vain kolmeen?
Poika: Ei se mitään, laitetaan seinät yhteen tälleen, ja tehdään tästä tornista tunneli tohon sisäänkäyntiin.
Isä: Tunneli?
Äiti: Vaikuttaa minusta toimivalta idealta.
Tyttö: Ja sen voi sit koristella kukilla.

Stabilointi

Poika: Maistuu hyvältä.
Isä: Joo, mutta älä riko sitä nyt enempää, syödään se vasta jouluna.
Äiti: Tää sauma hajoo täällä. Seinä putoaa kohta.
Isä: Nostetaan pystyyn ja laitetaan lisää sokeria. Ja mä varmaan pidän tästä nyt kiinni kunnes se on kuiva.
Äiti: Aika kiva siitä tuli, vaikka vähän erilainen kuin kuvittelin.
Isä: No joo, kyllä mä toivoin vähän hienompaa. Voiskohan tähän tehdä ne puuttuvat tornit ens viikonloppuna?
Äiti: Miten ajattelit silloin irrottaa nuo vinoon liimatut seinät?
Isä: Ehkä ne tornit vois vaan kiinnittää tähän ulkopuolelle.
Äiti: Onneksi sä et työskentele rakennusalalla.
Isä: Mitä vihjaat?