sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Mene meetupiin!

Osallistuin viime torstaina testausaiheiseen meetupiin. Tapahtuman otsikkona oli Exploring Allure. Googlaamattakin oli selvää, että kyse tuskin olisi työkalusta, jonka ottaisin ensi viikolla käyttöön työssäni. Tämä olisi sitä toisenlaista testaamista, jota en koe osaavani.

Vielä samana päivänä mielessä risteili ristiriitaisia ajatuksia: Siitä ei varmaan ole suoraa hyötyä työni kannalta. Siellä on vieraita ihmisiä. En tiedä, mitä siellä tapahtuu. Se vie matkoineen ihan koko illan. En oikeastaan edes tiedä, mihin olen menossa. Entä jos en ymmärrä siitä yhtään mitään?

Menin kuitenkin, koska tässä oli tarjolla helppo tapa päästä juttelemaan muiden testaajien kanssa, ja ajattelemaan jotain vähän uudenlaista. Jos ei koskaan poistu mukavuusalueeltaan, on kovin vaikea oppia mitään uutta.

Löysin itseni tutkimasta testausraportointityökalun käyttöä mob-koodauksen keinoin. 

Ryhmä toimi tosi hyvin yhteen siihen nähden, että olimme aika vieraita toisillemme. Omaa epävarmuutta helpotti kovasti, ettei kukaan muukaan osannut asiaa täydellisesti. Ratkaisut löytyivät keskustellen, ja lopulta tuntui ettei ollut juuri väliä, kuka oli navigaattorin tai driverin roolissa. Tehtävänasettelu oli riittävän kapea, ettei päämääristä tarvinnut vääntää kättä, ja päämäärät riittävän yksinkertaisia, että niiden toteutuksessa pysyi varsin hyvin kärryillä, vaikka asia oli alkuun vierasta.

Kun tekee jotain uutta, oppii jotain uutta, jos vain antaa itselleen mahdollisuuden oppia. Joskus opit liittyvät yllättäviin asioihin, tai niistä saavuttaa hyötyjä yllättävissä yhteyksissä. Mitä enemmän ymmärtää itselleen vieraiden roolien tekemistä, sitä helpompaa on luoda siltoja niitä kohti, osallistua keskusteluihin, esittää kysymyksiä, tuoda ymmärrettävästi esiin omia näkökulmiaan, saada rakennettua jotain uudenlaista. Siksi hyötyjä saa myös sellaisten asioiden oppimisesta, joille ei heti keksi käytännön sovelluksia omassa tekemisessään. Ja pitkällä tähtäimellä omakin rooli voi muuttua tavoilla joita ei juuri nyt näe mahdolliseksi.

Oppiminen myös tapahtuu tavallaan portaittain, aina aikaisemman tiedon päälle, ja sitä kautta samojenkin asioiden läpikäynnistä voi eri kerroilla oppia eri asioita. Vieraat asiat muuttuvat vähin erin tutummiksi. Askel kerrallaan, vaikka ne askelet olisivat ajallisesti kaukanakin toisistaan.

Session jälkeen istahdimme osalla porukkaa vielä yksille juttelemaan. Ilmeni, että joukossa oli yksi kehittäjä joka ei edes asunut Suomessa, sekä yksi matkaopas. Että ehkä testaajana on turha tuntea itseään ulkopuoliseksi testaajien meetupissa, vaikka käsiteltävä aihe ei osuisi ollenkaan omalle osaamisalueelle.