Joskus kuulee ihmettelyä, miten kukaan voi haluta olla ohjelmistotestaaja. Sellaiselle, joka on joutunut muun työn ohessa kliksuttelemaan läpi liudan jonkun muun naputtelemia testitapauksia testaus varmasti näyttäytyykin tylsänä ja aikaavievänä tehtävänä, josta on vaikea sanoa, turhauttaako enemmän jos kaikki menee läpi, vai jos mikään ei toimi kunnolla.
Tämä on kuitenkin hyvin kapea näkökulma testaukseen. Hyvin tehty ohjelmistotestaus saattaa alkaa jo myyntivaiheessa kun mietitään, kuinka työläitä asiakkaan toiveet ovat täyttää. Testausnäkökulma on avuksi myös luotaessa ohjelmistomääritystä, sillä yksi keskeisimpiä hyvän määrityksen ominaisuuksista on että sen perusteella voi testata, täyttääkö ohjelmisto sille asetetut vaatimukset. Testaussuunnittelua on mahdollista käyttää myös toteutuksen tukena, sillä testitapaukset saattavat tarjota paitsi konkreettisen ja selkeästi jäsennellyn tavan lähestyä määritystä, myös eräänlaisen muistilistan poikkeustilanteista, joista ohjelmiston on selviydyttävä vaikka määritys ei niitä käsittelekään.
Toki testaustehtävien suorittaminen on välillä myös suunnattoman tylsää. Mutta harva työnkuva on pelkkää hupia. Siksi kai meille työstä maksetaan, että olemme hetkittäin valmiita tinkimään omasta mukavuudestamme saadaksemme jonkin tärkeän tehtävän tehdyksi. Testauksen tehtävä on suojella liiketoimintaa niiltä katastrofeilta, joita bugit voivat aiheuttaa, eikä sankaritekojenkaan tekeminen ole pelkkää riemua.
Testaamisen mielekkyyteen voi myös vaikuttaa. Testitapauksia voi suunnitella niin, että niiden läpikäynti on ennemminkin uteliaisuutta herättelevä kuin uneliaisuutta aiheuttava kokemus. Automatisointi saattaa joskus pelastaa tekemästä niitä puuduttavimpia tehtäviä. Mielekkyyden luominen ja ylläpitäminen testauksessa lieneekin yksi niistä testauksen tehtävistä, joilla ammattilaiset erotellaan harrastelijoista, ja joissa kovimmallakin asiantuntijalla on aina mahdollisuuksia kehittyä vielä paremmaksi.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti