Testaus on käsityöläisammatti, jonka oppimiseen on vain yksi tie: harjoitus. Työn tekeminen ja tulosten kriittinen analysointi ovat edellytys sille, että voi osata testausta.
Käsityöläisammatit eivät kuitenkaan ole kehittyneet vain yksittäisten ihmisten kekseliäisyyden varassa. Ammattilaiseksi kehitytään mestarin ohjauksessa, ja mestareista parhaat ovat hakeneet oppia useammaltakin mestarilta, tyypillisesti myös ulkomailta.
Tavallaan testausta voidaan verrata myös kamppailulajien harjoittelemiseen. Opetellaan uusia tekniikoita, hiotaan niitä, opetellaan tunnistamaan tilanteita joissa niitä käytetään, ja opetellaan käyttämään niitä tehokkaasti. Hyvät harjoitukset rakennetaan vastaamaan mahdollisimman realistisia todellisia tilanteita.
Myös jokaisella dojolla on oma mestarinsa, jonka oppeja seurataan, vaikka opetuksesta tyypillisesti huolehtiikin joku muu.
Nykypäivänä emme ole täysin suullisen tiedon varassa. Kirjastoista ja netistä löytää tietoa niin käsitöistä, kamppailulajeista kuin testauksestakin. Pyörää ei tarvitse keksiä kokonaan itse, vaikka ei mestarin ohjauksesta saisikaan nauttia.
Silti, ilman ohjausta voi olla vaikea löytää tietään parhaan tiedon luo. Tarvitaan myös mahdollisuuksia kysymiseen ja keskustelemiseen. Näihinkin netti tarjoaa onneksi mahdollisuuksia.
Netin kautta mestari ei kuitenkaan voi korjata virheellistä ranteen asentoa tai jalan väärää liikerataa. Tekniikan hioutumiseen on mahdollisuuksia vain siellä, missä oppija itse näkee tarpeen kehittymiselle.
Voiko myöskään testauksessa koskaan toteuttaa täyttä potentiaaliaan, jos ei saa tilaisuuksia harjoitella yhdessä mestarin kanssa?
keskiviikko 1. huhtikuuta 2015
Ninjakin tarvitsee mestaria
Tunnisteet:
laatu
,
oppiminen
,
tavoitteet
,
tehokkuus
,
tiedon jakaminen
,
toiminnan kehittäminen
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)