Minulle esitettiin hiljattain suora kysymys: oletko hyvä testaaja?
Kysymys on hyvä, mutta siihen on vaikea vastata. Mistä tunnistaa hyvän testaajan? Miten voi arvioida omaa hyvyyttään testaajana, jos ei pääse juurikaan tekemään töitä hyvien testaajien kanssa, joiden tekemisiin voisi omaa puuhasteluaan verrata? Ja toisaalta, hyvätkin testaajat ovat erilaisia. Jos saisin työskennellä gurun kanssa, joka saisi minut tuntemaan itseni jollain testauksen osa-alueella kädettömäksi, silti saattaisi olla jokin toinen osa-alue, jolla hänellä olisi opittavaa minulta.
Kehittäjiltä saatu palaute on tietenkin yksi mittari. Esim. "keksii luovia tapoja rikkoa asioita" on luonnehdinta, jonka otan kehuna. Myös kysymykset kuten "miten tämän sinun mielestäsi pitäisi toimia" ja "tiedätkö, onko tämä android-puhelinten yleinen virhe" luovat vaikutelmaa, että ammattitaitooni luotetaan. Samoin tuoteomistajilta, projektipäälliköiltä ja asiakkailta tuleva palaute kertoo paljon siitä, miten hyvin työssään onnistuu.
Pohjimmiltaan he ovat kuitenkin kaikki ihmisiä, joiden oma osaaminen kohdistuu johonkin muuhun kuin testaamiseen - ehkä he eivät vain tiedä paremmasta?
Ehkä hyvän testaajan on hyväkin olla hieman epävarma omasta ammattitaidostaan. Olemme kaikki vain ihmisiä. Kuka tahansa saattaa tehdä virhearvioita, olla keksimättä jotain oleellista tapaa väärinkäyttää järjestelmää tai jopa olla tunnistamatta jotakin testauksen osa-aluetta, joka olisi juuri käsillä olevan projektin kannalta äärimmäisen tärkeä. Tästä syystä testaaja ei voi eristäytyä yksin omaan kammioonsa, vaan hänen tulee jatkuvasti löytää uusia näkökulmia työhönsä. Tähän tärkeä väline on keskusteleminen muiden projektin osapuolten kanssa. Joskus yksinkertainen kysymys voi olla vaikuttavampi kuin päivän testausrupeama.
Niin kauan kuin on pienikin epäilys oman osaamisen riittämisestä, mieli etsii aukkoja omasta päättelystä. Ilman tätä uusia oivalluksia ei tule. Olisi vaarallista kuvitella osaavansa ja ymmärtävänsä jo kaiken.
Testausta on monenlaista. Kurinalaisuuden ja järjestelmällisyyden yhdistäminen luovuuteen ja jatkuvaan oppimisprosessiin on haasteellinen kokonaisuus, jossa minkä tahansa kulman laiminlyöminen voi johtaa kalliisiin epäonnistumisiin.
Siksi ei ole yhdentekevää, kuka tuotettasi testaa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste laatu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste laatu. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 27. toukokuuta 2015
Olenko hyvä testaaja
Tunnisteet:
kokemus
,
kommunikaatio
,
laadunvarmistus
,
laatu
,
mittaaminen
,
oppiminen
,
tehokkuus
keskiviikko 1. huhtikuuta 2015
Ninjakin tarvitsee mestaria
Testaus on käsityöläisammatti, jonka oppimiseen on vain yksi tie: harjoitus. Työn tekeminen ja tulosten kriittinen analysointi ovat edellytys sille, että voi osata testausta.
Käsityöläisammatit eivät kuitenkaan ole kehittyneet vain yksittäisten ihmisten kekseliäisyyden varassa. Ammattilaiseksi kehitytään mestarin ohjauksessa, ja mestareista parhaat ovat hakeneet oppia useammaltakin mestarilta, tyypillisesti myös ulkomailta.
Tavallaan testausta voidaan verrata myös kamppailulajien harjoittelemiseen. Opetellaan uusia tekniikoita, hiotaan niitä, opetellaan tunnistamaan tilanteita joissa niitä käytetään, ja opetellaan käyttämään niitä tehokkaasti. Hyvät harjoitukset rakennetaan vastaamaan mahdollisimman realistisia todellisia tilanteita.
Myös jokaisella dojolla on oma mestarinsa, jonka oppeja seurataan, vaikka opetuksesta tyypillisesti huolehtiikin joku muu.
Nykypäivänä emme ole täysin suullisen tiedon varassa. Kirjastoista ja netistä löytää tietoa niin käsitöistä, kamppailulajeista kuin testauksestakin. Pyörää ei tarvitse keksiä kokonaan itse, vaikka ei mestarin ohjauksesta saisikaan nauttia.
Silti, ilman ohjausta voi olla vaikea löytää tietään parhaan tiedon luo. Tarvitaan myös mahdollisuuksia kysymiseen ja keskustelemiseen. Näihinkin netti tarjoaa onneksi mahdollisuuksia.
Netin kautta mestari ei kuitenkaan voi korjata virheellistä ranteen asentoa tai jalan väärää liikerataa. Tekniikan hioutumiseen on mahdollisuuksia vain siellä, missä oppija itse näkee tarpeen kehittymiselle.
Voiko myöskään testauksessa koskaan toteuttaa täyttä potentiaaliaan, jos ei saa tilaisuuksia harjoitella yhdessä mestarin kanssa?
Käsityöläisammatit eivät kuitenkaan ole kehittyneet vain yksittäisten ihmisten kekseliäisyyden varassa. Ammattilaiseksi kehitytään mestarin ohjauksessa, ja mestareista parhaat ovat hakeneet oppia useammaltakin mestarilta, tyypillisesti myös ulkomailta.
Tavallaan testausta voidaan verrata myös kamppailulajien harjoittelemiseen. Opetellaan uusia tekniikoita, hiotaan niitä, opetellaan tunnistamaan tilanteita joissa niitä käytetään, ja opetellaan käyttämään niitä tehokkaasti. Hyvät harjoitukset rakennetaan vastaamaan mahdollisimman realistisia todellisia tilanteita.
Myös jokaisella dojolla on oma mestarinsa, jonka oppeja seurataan, vaikka opetuksesta tyypillisesti huolehtiikin joku muu.
Nykypäivänä emme ole täysin suullisen tiedon varassa. Kirjastoista ja netistä löytää tietoa niin käsitöistä, kamppailulajeista kuin testauksestakin. Pyörää ei tarvitse keksiä kokonaan itse, vaikka ei mestarin ohjauksesta saisikaan nauttia.
Silti, ilman ohjausta voi olla vaikea löytää tietään parhaan tiedon luo. Tarvitaan myös mahdollisuuksia kysymiseen ja keskustelemiseen. Näihinkin netti tarjoaa onneksi mahdollisuuksia.
Netin kautta mestari ei kuitenkaan voi korjata virheellistä ranteen asentoa tai jalan väärää liikerataa. Tekniikan hioutumiseen on mahdollisuuksia vain siellä, missä oppija itse näkee tarpeen kehittymiselle.
Voiko myöskään testauksessa koskaan toteuttaa täyttä potentiaaliaan, jos ei saa tilaisuuksia harjoitella yhdessä mestarin kanssa?
Tunnisteet:
laatu
,
oppiminen
,
tavoitteet
,
tehokkuus
,
tiedon jakaminen
,
toiminnan kehittäminen
lauantai 6. syyskuuta 2014
Testaaja - koodarin vihollinen vai puolustaja?
Testaajien ja kehittäjien yhteistyö ei ole aina ihan kitkatonta.
Kun testaajan eteen tuodaan jotain valmiiksi väitettyä, jonka testaaminen on hidasta koska koko ajan löytyy raportoitavaa, on haasteellista tuoda löydöksiä esiin tavalla, jota hiukankin herkkähipiäinen kehittäjä ei kokisi osin henkilökohtaisuuksiin menevänä nipottamisena. Aikataulu- ja budjettipaineet kiristävät molempien pinnaa, samoin kaikenlaiset "tyhmät" virheet.
Erityisesti kun kyse on valmisohjelmistoon tehtävistä muutoksista, vastaan voi myös tulla vanhaan koodiin liittyviä ongelmia, joiden kiertämisen haasteellisuus siirtää helposti keskustelun korjaustavan etsinnästä bugin merkityksen vähäisyyden perusteluun. Näissä tilanteissa osapuolten voi olla vaikea nähdä tekevänsä yhteistyötä, ennemminkin tuntemukset molemmin puolin risteilevät ärtymyksessä, miksi muutenkin niukkaa aikaa on käytettävä johonkin näin turhauttavaan.
Testaajan tehtävä ei kuitenkaan ole mollata kehittäjää väärin tehdystä työstä, vaan auttaa tätä tekemään työnsä hyvin.
Erityisesti silloin kun testauksesta puhutaan laadunvarmistuksena, testaajan tehtävä on merkittäviä virheitä löytäessään viedä projektin johtoon viestiä, että kehittäjien mahdollisuudet tehdä työnsä hyvin on taattava.
Laatua kun on vaikea saada aikaan, jos sen tekijöillä ei ole tarpeeksi aikaa, tarpeeksi mahdollisuuksia keskittyä, tai tarpeeksi ohjausta.
Harva koodari tekee ihan vaan piittaamattomuuttaan virheitä, ja kokonaisuuden kannalta edullisinta olisi, jos mahdollisimman moni toimintalogiikkaan liittyvä tai muuten merkittävä virhe jäisi kiinni jo silloin kun niitä ollaan kirjoittamassa.
Tässä mielessä olisi myös hienoa, jos testausta ei nähtäisi vain valmiin tuotteen toiminnan verifiointina.
Testaaja voi auttaa ehkäisemään virheitä mm. katselmoimalla määritys- ja suunnitteludokumentteja, esittämällä kysymyksiä sprinttipalavereissa, keskustelemalla rakenteilla olevasta toiminnallisuudesta kehittäjien kanssa, käymällä kehittäjän kanssa demoluonteisesti läpi toteutettua toiminnallisuutta, ja testaamalla hyvinkin keskeneräistä (kunhan hänellä on tieto siitä, mitä voi testata ja minkä ei ole tarkoituskaan vielä toimia). Tärkeää on löytää yhteinen tavoite tekemiselle.
Laatu ei parane testaamalla, vaan tekemällä paremmin.
Kun testaajan eteen tuodaan jotain valmiiksi väitettyä, jonka testaaminen on hidasta koska koko ajan löytyy raportoitavaa, on haasteellista tuoda löydöksiä esiin tavalla, jota hiukankin herkkähipiäinen kehittäjä ei kokisi osin henkilökohtaisuuksiin menevänä nipottamisena. Aikataulu- ja budjettipaineet kiristävät molempien pinnaa, samoin kaikenlaiset "tyhmät" virheet.
Erityisesti kun kyse on valmisohjelmistoon tehtävistä muutoksista, vastaan voi myös tulla vanhaan koodiin liittyviä ongelmia, joiden kiertämisen haasteellisuus siirtää helposti keskustelun korjaustavan etsinnästä bugin merkityksen vähäisyyden perusteluun. Näissä tilanteissa osapuolten voi olla vaikea nähdä tekevänsä yhteistyötä, ennemminkin tuntemukset molemmin puolin risteilevät ärtymyksessä, miksi muutenkin niukkaa aikaa on käytettävä johonkin näin turhauttavaan.
Testaajan tehtävä ei kuitenkaan ole mollata kehittäjää väärin tehdystä työstä, vaan auttaa tätä tekemään työnsä hyvin.
Erityisesti silloin kun testauksesta puhutaan laadunvarmistuksena, testaajan tehtävä on merkittäviä virheitä löytäessään viedä projektin johtoon viestiä, että kehittäjien mahdollisuudet tehdä työnsä hyvin on taattava.
Laatua kun on vaikea saada aikaan, jos sen tekijöillä ei ole tarpeeksi aikaa, tarpeeksi mahdollisuuksia keskittyä, tai tarpeeksi ohjausta.
Harva koodari tekee ihan vaan piittaamattomuuttaan virheitä, ja kokonaisuuden kannalta edullisinta olisi, jos mahdollisimman moni toimintalogiikkaan liittyvä tai muuten merkittävä virhe jäisi kiinni jo silloin kun niitä ollaan kirjoittamassa.
Tässä mielessä olisi myös hienoa, jos testausta ei nähtäisi vain valmiin tuotteen toiminnan verifiointina.
Testaaja voi auttaa ehkäisemään virheitä mm. katselmoimalla määritys- ja suunnitteludokumentteja, esittämällä kysymyksiä sprinttipalavereissa, keskustelemalla rakenteilla olevasta toiminnallisuudesta kehittäjien kanssa, käymällä kehittäjän kanssa demoluonteisesti läpi toteutettua toiminnallisuutta, ja testaamalla hyvinkin keskeneräistä (kunhan hänellä on tieto siitä, mitä voi testata ja minkä ei ole tarkoituskaan vielä toimia). Tärkeää on löytää yhteinen tavoite tekemiselle.
Laatu ei parane testaamalla, vaan tekemällä paremmin.
Tunnisteet:
kommunikaatio
,
laadunvarmistus
,
laatu
,
ohjelmistototeutus
,
roolit projektissa
,
tavoitteet
,
testauksen tehtävä
,
tiedon jakaminen
perjantai 11. lokakuuta 2013
Mistä laatu tulee?
Testaajan työ on laadunvarmistusta. Joskus vastaan tulee käsitystä, että testaajan mukaan ottaminen takaisi lopputuloksen laadun.
Näin ei kuitenkaan ole. Testaajan tehtävä on laadun mittaaminen ja arviointi, sen parantaminen taas on pohjimmiltaan ihan muiden heiniä.
Laatu ei muutenkaan ole erillinen palikka, jonka voisi lisätä projektiin ihan vain jonkin dokumentin tai yksittäisen henkilön muodossa. Laatu on kaikkien yhteinen asia.
Laadun syntyminen vaatii tarkoituksenmukaista määritystä ja suunnittelua. Nykymaailmassa käytettävyys ja visuaalinen miellyttävyys ovat keskeisessä asemassa laadun kokemisessa, mutta tärkeää on tietenkin myös se että tuote vastaa toiminnallisuuksiltaan käyttäjien tarpeilta.
Laadun tuottamista helpottaa mahdollisuus seurata tarkoituksenmukaista prosessimallia, hyödyntäen sen tarjoamia työvälineitä.
Testausosaamisesta on apua laadun tuottamisessa niin järjestelmän määrittelijöille, suunnittelijoille kuin toteuttajille. Oma etunsa on kuitenkin myös siitä, että testaajalla ei ole vastuuta minkään näiden osa-alueiden tekemisestä. Näin siksi, että ihminen on sokea omille virheilleen, eikä testausosaaminen itsessään suojele ihmistä erehdyksiltä. Sen sijaan testausosaaminen antaa välineitä sen arviointiin, antaako määritys riittävät tiedot ohjelmiston toteuttamiseen tai vastaako toteutus määritystä.
Keskeisimpään kysymykseen, eli vastaako järjestelmä asiakkaan tarpeita, testaus voi vastata vain silloin kun asiakas itse testaa. Toimittajan testaajalla harvoin on mahdollisuutta verrata määritystä asiakkaan tarpeisiin, koska hän ei osallistu määrityksen tekemiseen eikä siksi pääse käsiksi tietoon joka voisi osoittaa määrityksen puutteet tarpeisiin nähden.
Erityisesti isojen asiakasorganisaatioiden kanssa työskennellessä ongelma on myös se, ettei asiakkaankaan projektiryhmällä välttämättä ole riittävää tietoa kaikkien tulevien käyttäjien tarpeista.
Lisäksi järjestelmän määrittäminen on helposti liian abstraktia henkilölle, joka ei ole määritysammattilainen. Todelliset tarpeet saattavat tulla tästä syystä esiin vasta testausvaiheessa.
Tämä nostaa haasteeksi sellaisten työvälineiden ja työskentelytapojen löytämisen, jotka konkretisoivat, mistä projektissa on kysymys.
Erilaiset demoympäristöt tai vaikka paperille hahmoteltu käyttöliittymä jota saa ihan itse "klikata" voivat auttaa konkretian luomisessa. Ketterät menetelmät taas antavat mahdollisuuden tarkentaa määrittelyä sitä mukaa kuin asiat konkretisoituvat.
Joskus voi olla myös tarpeen opettaa asiakasta testaamaan, tai esimerkiksi kysyä, pääsevätkö kaikkien tulevien käyttäjäryhmien edustajat arvioimaan määrityksen onnistumista.
Näin ei kuitenkaan ole. Testaajan tehtävä on laadun mittaaminen ja arviointi, sen parantaminen taas on pohjimmiltaan ihan muiden heiniä.
Laatu ei muutenkaan ole erillinen palikka, jonka voisi lisätä projektiin ihan vain jonkin dokumentin tai yksittäisen henkilön muodossa. Laatu on kaikkien yhteinen asia.
Laadun syntyminen vaatii tarkoituksenmukaista määritystä ja suunnittelua. Nykymaailmassa käytettävyys ja visuaalinen miellyttävyys ovat keskeisessä asemassa laadun kokemisessa, mutta tärkeää on tietenkin myös se että tuote vastaa toiminnallisuuksiltaan käyttäjien tarpeilta.
Laadun tuottamista helpottaa mahdollisuus seurata tarkoituksenmukaista prosessimallia, hyödyntäen sen tarjoamia työvälineitä.
Testausosaamisesta on apua laadun tuottamisessa niin järjestelmän määrittelijöille, suunnittelijoille kuin toteuttajille. Oma etunsa on kuitenkin myös siitä, että testaajalla ei ole vastuuta minkään näiden osa-alueiden tekemisestä. Näin siksi, että ihminen on sokea omille virheilleen, eikä testausosaaminen itsessään suojele ihmistä erehdyksiltä. Sen sijaan testausosaaminen antaa välineitä sen arviointiin, antaako määritys riittävät tiedot ohjelmiston toteuttamiseen tai vastaako toteutus määritystä.
Keskeisimpään kysymykseen, eli vastaako järjestelmä asiakkaan tarpeita, testaus voi vastata vain silloin kun asiakas itse testaa. Toimittajan testaajalla harvoin on mahdollisuutta verrata määritystä asiakkaan tarpeisiin, koska hän ei osallistu määrityksen tekemiseen eikä siksi pääse käsiksi tietoon joka voisi osoittaa määrityksen puutteet tarpeisiin nähden.
Erityisesti isojen asiakasorganisaatioiden kanssa työskennellessä ongelma on myös se, ettei asiakkaankaan projektiryhmällä välttämättä ole riittävää tietoa kaikkien tulevien käyttäjien tarpeista.
Lisäksi järjestelmän määrittäminen on helposti liian abstraktia henkilölle, joka ei ole määritysammattilainen. Todelliset tarpeet saattavat tulla tästä syystä esiin vasta testausvaiheessa.
Tämä nostaa haasteeksi sellaisten työvälineiden ja työskentelytapojen löytämisen, jotka konkretisoivat, mistä projektissa on kysymys.
Erilaiset demoympäristöt tai vaikka paperille hahmoteltu käyttöliittymä jota saa ihan itse "klikata" voivat auttaa konkretian luomisessa. Ketterät menetelmät taas antavat mahdollisuuden tarkentaa määrittelyä sitä mukaa kuin asiat konkretisoituvat.
Joskus voi olla myös tarpeen opettaa asiakasta testaamaan, tai esimerkiksi kysyä, pääsevätkö kaikkien tulevien käyttäjäryhmien edustajat arvioimaan määrityksen onnistumista.
Tunnisteet:
asiakas testaa
,
käytettävyys
,
laadunvarmistus
,
laatu
,
mittaaminen
,
määritys
,
roolit projektissa
torstai 10. lokakuuta 2013
Miten testaus voi auttaa asiakastyytyväisyyden parantamisessa
Asiakastyytyväisyys on hankala suure. Sen mittaaminen on usein hieman epämääräistä, ja siihen vaikuttavien asioiden perusteellinen analysointi kenties vieläkin haasteellisempaa.
Muissa asioissa arkiajattelussa testauksen rooli ei ehkä ole yhtä ilmeinen.
Asiakkaalle ihanteellista olisi saada hyvää halvalla nopeasti, vieläpä hyvällä palvelulla ryyditettynä. Mutta asiakkaan etu on myös se, että yhteistyökumppanien toiminta on kannattavaa, koska nappiin mennyt toteutusprojekti ei kauheasti lämmitä, jos ylläpidosta huolehtiva organisaatio katoaa.
Laadun tekeminen halvalla kannattavasti on haasteellista. Tämä pätee niin huonekaluostoksilla, ravintolassa kuin ohjelmistokehityksessäkin. Näiden tekijöiden optimointi asiakkaan parhaaksi - laatu, hinta, aikataulu, palvelutaso ja kannattavuus - ei ole ihan yksinkertaista.
Laadun tekeminen halvalla kannattavasti on haasteellista. Tämä pätee niin huonekaluostoksilla, ravintolassa kuin ohjelmistokehityksessäkin. Näiden tekijöiden optimointi asiakkaan parhaaksi - laatu, hinta, aikataulu, palvelutaso ja kannattavuus - ei ole ihan yksinkertaista.
Testaus (hyvin hoidettuna) on yksi tapa vaikuttaa positiivisesti näihin kaikkiin.
Järjestelmän käyttöönoton kannalta ohjelmiston laatu on usein keskeisempi asia kuin toteutusprojektiin liittyvät kommellukset, ja siksi laadunvarmistus on keskeinen tekijä asiakastyytyväisyydessä.
Laatu
Testauksen vaikutus laatuun on kenties helpointa nähdä, puhutaanhan testaamisesta usein laadunvarmistuksena. Testaus ei kuitenkaan itse tuota laatua, vaan ennemminkin mittaa sitä, antaen laadun tekijöille eli järjestelmän määrittelijöille, suunnittelijoille ja toteuttajille informaatiota, jonka avulla lopputuloksesta voi tulla laadukas.Järjestelmän käyttöönoton kannalta ohjelmiston laatu on usein keskeisempi asia kuin toteutusprojektiin liittyvät kommellukset, ja siksi laadunvarmistus on keskeinen tekijä asiakastyytyväisyydessä.
Muissa asioissa arkiajattelussa testauksen rooli ei ehkä ole yhtä ilmeinen.
Hinta
Testaus nähdään usein asiana, joka kasvattaa hintalappua. Näin asia onkin, jos testausta ei tehdä oikein, sillä kaikkien bugien kaivaminen esiin monimutkaisesta ohjelmistosta on ikuisuusprojekti. Päämäärätön ohjelmiston läpikliksuttelu ei myöskään välttämättä löydä oleellisimpia virheitä, vaikka aikaa siihen saa kulumaan ihan niin paljon kuin aikaa käytettävissä on.
Ammattitaitoisesti suunniteltu testaus ei kuitenkaan välttämättä kasvata kokonaishintaa verrattuna tilanteeseen jossa vain ollaan testaavinaan, vaan voi toimia jopa päinvastoin.
Testaajan osallistuminen jo määritysvaiheeseen dokumenttien katselmoinneilla sekä alustavien testitapauksien luominen ennen ohjelmiston toteutusta voi tehostaa muiden projektiin osallistuvien työskentelyä ja ehkäistä virheitä, vähentäen kokonaistyömäärää. Testaajan ammattitaitoa on myös mm. testitapauksien priorisointi, eli sen arviointi miten perusteellisesti mitäkin kannattaa tehdä, ja tätä kautta pystytään yhtä aikaa minimoimaan testaukseen kuluvaa aikaa ja maksimoimaan testauksen kykyä löytää merkittävät virheet.
Ammattitaitoisesti suunniteltu testaus ei kuitenkaan välttämättä kasvata kokonaishintaa verrattuna tilanteeseen jossa vain ollaan testaavinaan, vaan voi toimia jopa päinvastoin.
Testaajan osallistuminen jo määritysvaiheeseen dokumenttien katselmoinneilla sekä alustavien testitapauksien luominen ennen ohjelmiston toteutusta voi tehostaa muiden projektiin osallistuvien työskentelyä ja ehkäistä virheitä, vähentäen kokonaistyömäärää. Testaajan ammattitaitoa on myös mm. testitapauksien priorisointi, eli sen arviointi miten perusteellisesti mitäkin kannattaa tehdä, ja tätä kautta pystytään yhtä aikaa minimoimaan testaukseen kuluvaa aikaa ja maksimoimaan testauksen kykyä löytää merkittävät virheet.
Aikataulu
Toinen testauksen perusongelma on se, että siihen ei jää aikaa kun toteutus venyy.
Todellisuudessa asiantunteva testaaminen ei kuitenkaan viivästä projektia, koska järjestelmän käyttökelpoisuus ei riipu siitä, miten paljon testaajat ovat löytäneet bugeja, vaan siitä, miten paljon niitä oikeasti on. Testauksesta nipistäminen aikataulun nimissä johtaa helposti tilanteeseen, jossa stabilointivaihe venyy ja kuormittaa niin projektipäällikköä kuin kehittäjiä kohtuuttomasti, koska aikaa kuluu paljon asiakkaan löytämien bugien perkaamiseen, selittelemiseen ja hyvittelemiseen. Sen sijaan asiantuntevan sisäisen testauksen avulla on mahdollista siirtää projektin aikataulua hallitusti, kun ammattitestaaja pystyy auttamaan järjestelmän valmiusasteen ja stabilointivaiheen vaatiman aikataulun arvioinnissa.
Todellisuudessa asiantunteva testaaminen ei kuitenkaan viivästä projektia, koska järjestelmän käyttökelpoisuus ei riipu siitä, miten paljon testaajat ovat löytäneet bugeja, vaan siitä, miten paljon niitä oikeasti on. Testauksesta nipistäminen aikataulun nimissä johtaa helposti tilanteeseen, jossa stabilointivaihe venyy ja kuormittaa niin projektipäällikköä kuin kehittäjiä kohtuuttomasti, koska aikaa kuluu paljon asiakkaan löytämien bugien perkaamiseen, selittelemiseen ja hyvittelemiseen. Sen sijaan asiantuntevan sisäisen testauksen avulla on mahdollista siirtää projektin aikataulua hallitusti, kun ammattitestaaja pystyy auttamaan järjestelmän valmiusasteen ja stabilointivaiheen vaatiman aikataulun arvioinnissa.
Palvelu
Testauksen tuki aikataulun arvioimiseen, sekä tarvittaessa käyttöohjeiden luomiseen ja asiakkaan hyväksymistestauksen ja käyttönoton tukemiseen paitsi helpottaa projektipäällikön työtä, voi myös parantaa asiakkaan kokemusta saamansa palvelun laadusta. Näin jo siksikin, että testaajan avulla projektipäällikön on helpompaa keskittyä olennaiseen. Lisäksi testaajan tuominen asiakasrajapintaan voi parantaa asiakkaan kokemusta siitä, että hänen kokemansa haasteet ohjelmiston käyttöönotossa otetaan vakavasti.
Kannattavuus
Mitä toiminnan kannattavuuteen tulee, yksi näkökulma on tuotantokäytössä löytyvien bugien määrä ja laatu. Asiakkaan tai hänen asiakkaansa löytämän bugin korjaaminen on paljon kalliimpaa kuin bugin korjaaminen toimittajan itse tekemän stabiloinnin aikana. Ongelman selvittelyyn osallistuu silloin vähemmän osapuolia, kehittäjät ovat orientoituneet kyseiseen projektiin kun tekevät sitä muutenkin, ja lisäksi bugiraportti tarjoaa tyypillisesti paljon paremmat eväät ongelman syyn löytymiseen.
Tuotantokäytössä löytyviä virheitä ei välttämättä tarkastella yrityksen kustannuslaskennassa projektien kannattavuuden näkökulmasta, koska itse toteutusprojekti on ehtinyt jo päättyä. Yrityksen kannattavuuteen ja mahdollisuuksiin jakaa työ tekijöilleen tehokkaasti ne kuitenkin vaikuttavat. Merkittävien tuotantokäytössä löytyvien bugien pr-arvo on myös korkea, ja osa asiakkaista osaa myös vaatia ylläpitosopimuksia, joissa ongelmatilanteisiin liittyy sanktioita.
Tuotantokäytössä löytyviä virheitä ei välttämättä tarkastella yrityksen kustannuslaskennassa projektien kannattavuuden näkökulmasta, koska itse toteutusprojekti on ehtinyt jo päättyä. Yrityksen kannattavuuteen ja mahdollisuuksiin jakaa työ tekijöilleen tehokkaasti ne kuitenkin vaikuttavat. Merkittävien tuotantokäytössä löytyvien bugien pr-arvo on myös korkea, ja osa asiakkaista osaa myös vaatia ylläpitosopimuksia, joissa ongelmatilanteisiin liittyy sanktioita.
Tunnisteet:
aikataulu
,
asiakas testaa
,
asiakastyytyväisyys
,
hinta
,
kannattavuus
,
katselmointi
,
käyttöohje
,
laatu
,
palvelu
,
priorisointi
,
valmiusaste
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)